Urban Hip-Hop

Kiikkutuoleihin asti” Heinäkuu… kolme vuotta… Sama tie, eri mutkat… Mika… Heinäkuussa tulee kolme vuotta täyteen, meidän tarina ei oo menny aina säntilliseen sävyyn. On ollu ylä- ja alamäkiä, mut hei, me ei olla luovutettu, ei edes sillon kun ei nähty etehenpäin sumun läpi. Välil tuntuu et maailma koittaa repii, mut me potkitaan takas ja noustaan pystyyn heti. Oikeella asenteella, samaan suuntaan katse, vielä me päästään tasaiselle maalle — ilman vastamäkeä. Vaik sanat joskus satuttaa ja ovet paukkuu kii, mä tiedän että lopulta sä seisot silti mun vieres niin. Ei tää oo täydellistä, mut ei sen tarvikaan, kunhan kuljetaan yhessä kohti sitä unelmaa. Ja mä nään meidät kiikkutuoleissa, nauru ryppyisissä poskissa. Kaikki myrskyt takanapäin, käsi kädes viel silloinkin näin. Vaik osaat olla täys kusipää välillä, ja se vituttaa — ihan tosissaan, sun hymy saa mut aina palaamaan. Koska I love you, Mika Urpo Arola. Joo, meil on draamaa, meil on tulta, välil tekis mieli heittää hanskat nurkkaan suotta. Mut sit ku sä naurat, se murtaa mun kuoren, ja mä muistan miks mä valitsin sut mun nuoreen ja aikuisen elämän tarinaan. Sä oot ärsyttävä, itsepäinen, mut samaan aikaan mun turvapaikka hiljainen. Hyvä tästä tulee ku vähän potkii perseeseen, ei me kaaduta, me opitaan ja noustaan uudelleen. Me kiikutaan viel kiikkutuoleissa, sun käsi mun kädessä silloinkin. Kaikki mäet tasoittuu ajan kanssa, kun kuljetaan sydän edellä rohkeemmin. Vaik maailma heittää meitä miten vaan, mä palaan aina sun luo uudestaan. Nyt voin vaan sanoo nää sanat sulle — MUT KU I LOVE YOU MIKA URPO AROLA!!!